Motto toivottaa tulijan tervetulleeksi Kanyipolin Primary koulun ulkoseinältä. Koulutus ja kehittäminen tulee esille monin muodoin koulun arjessa.
Koulua johdetaan ja kehitetään systemaattisesti ja kunnianhimoisesti vanhempien ja sidosryhmien tuella. Konkeettisena esimerkkinä on yksi aurinkopaneeli katolla, yhteen luokkahuoneeseen vedetyt sähköt tulevaa atk-luokkaa varten, koulun reunalla oleva 200 metriä syvä porakaivo, josta on tarkoitus pumpata vettä koulun omaan ja myös koko kyläyhteisön käyttöön. Näihin on rahoitus saatu ulkopuolisten verkostojen kautta.
Kanyipolassa on yhteensä noin 400 oppilasta, joista ESD:ssa (early childhood development) noin 40. Tyttöjen ja poikien lukumäärä on aika tasan. Yli puolet luokista on ylisuuria eli niissä on yli 45 oppilasta, enimmillään 63 oppilasta seitsemännellä luokalla. Oppilaita voi jakaa kahteen ryhmään, kun lukumäärä ylittää 45. Koska uusille ryhmille ei ole luokkatiloja, jakoa ei ole voitu tehdä. Koulun strategisessa suunnitelmassa seuraavana kolmena vuotena pyritään saamaan yksi uusi luokkahuone vuosittain. Samoin ECD:ssa pitäisi oppilaat jakaa kukin omaan ikäryhmään ja tilaan vuoden kuluessa.
Oppitunteja on päivittäin klo 8-15. Sen jälkeen on erilaisia urheilu- ja muita aktiviteetteja koulun laajalla alueella. Kanyipolassa opetusta jatketaan vielä klo 17-17.30 tukiopetuksella, joka koskee kaikkia oppilaita. Tukiopetusta voi olla joskus aamuisin ennen varsinaisia oppituntejakin. Koululla opetetaan myos lauantaisin klo 8-13. Koulu haluaa saada hyviä oppimistuloksia aikaan ja siksi jarjestää ekstratunteja. Niistä ei makseta opettajille erikseen.
Oppilaiden edistymistä seuraataan tiiviisti kokeiden avulla. Jokaisena kolmena lukukautena pidetään kokeita. Ne ovat koulu-, alue-, kuntakohtaisia ja 8-luokalla valtakunnallisia. Valtakunnallisten kokeiden pohjalta oppilaat valitaan jatkamaan lukioon.
Kanyipolassa lounas tarjotaan ECD-, 7.- ja 8.- luokkien oppilaille, jos vanhemmat ovat maksaneet kuukausimaksun. Maksu on 200 shillinkiä (noin 2 euroa) ja purkillinen maissia. Näiden lisäksi oppilaat tuovat kouluun risuja ja keppejä polttopuiksi ruuanvalmistusta varten. Kanyipolassa on tavoitteena laajentaa lounasohjelma koskemaan kaikkia luokka-asteita. Kaikkein köyhimmille lapsille voidaan kuitenkin antaa ruokaa. Näin laaja kouluruokailu on alueen julkisissa kouluissa poikkeus.
Kuvassa kouluruuan jako käynnissä.
Henkilökuntaa on koulussa 11 henkeä. Opettajia arvioidaan oppilaiden menestymisen mukaan. Hyvät akateemiset tulokset tai menestyminen muissa aktiviteeteissa kuten urheilukilpailuissa tai kulttuurin alalla tuo opettajallekin mainetta. Uramahdollisuuden parantumisen lisäksi menestyneitä opettajia ja oppilaita voidaan muistaa koulutukseen liittyvillä palkinnoilla esim. kirjalla, koulupuvulla, opettajia ehkä myös rahalla.
Koulussa opetetaan demokratian ja elämänhallinnan taitoja varsinaisten oppiaineiden ohella. Joka luokassa on oppilassihteeri, jonka luokkatoverit valitsevat vuosittain. Muita luottamustehtäviä ovat mm. kellon soittaja ajanhallinnan varmistamiseksi, luokkien siisteydestä vastaavat, liikuntavälineistä vastaavat, partiolaiset, 4K-kerholaiset (= kisuahilin kielestä käännettynä: dig, construct, help, Kenia) . Sihteereitä ja muita eri luottamustehtäviin nimettyjä oppilaita johtaa oppilaiden valitsema oppilaspresidentti.
Koulun kova kunnianhimo on saanut aikaan tiettyjä käytäntöjä, jotka askarruttavat mieltä. Paikallista luo-äidinkieltä käytetään alaluokilla melko vähän, tämä on myös valtion ohje. Kanyipolassa uskotaan varhaisen vieraan kielen opetuksen edistävän opiskelussa menestymistä, eikä nähdä oman äidinkielen taidon olennaista merkitystä ajattelun työkaluna ja oppimisen tukena. Pitkät koulupäivät ovat raskaita oppilaille ja opettajille, joskin oppilaat näyttävät viihtyvän hyvin koululla. Epäilyttää yritys parantaa oppimistuloksia päiviä pidentämällä ja loma-aikoja lyhentämällä.
Kanyipolin koulussa olemme saaneet erittäin hyvän vastaanoton niin henkilökunnalta,oppilailta kuin vanhemmilta. Ystävällisyys ja yhteistyöhalukkuus ovat olleet kouriintuntuvia. Koulun johtaminen on haasteellista ja vaatii pedagogisten taitojen lisäksi verkostoitumista ja projektihallintaa. Koulu on kyläyhteisön keskus ja toimii kehittämisen mallina. Koulu hankkii omarahoitusta maissipellon viljelyllä ja seuraavan puolen vuoden aikana on tavoitteena aloittaa kanojen pito. Siinä voi olla mallia oppilaiden vanhemmille.
Auli Härkönen on toiminut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa johtotehtävissä ja peruskoulussa luokanopettajana ja on nyt eläkkeellä.
