Suomessa yhteistyö huoltajien kanssa kuuluu usein koulun arkeen. On Wilmat ja Helmit, vanhempainillat, sähköiset ajanvarauskalenterit, on teemapäivää, juhlaa, tapahtumaa. Otaksun monen vanhemman jopa huokaisseen helpotuksesta saatuaan tähän maailman aikaan pienen hengähdystauon mokkapalojen leipomisesta.
Kalobeyeissa tärkeänä osana varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä nähdään myös huoltajayhteistyö ja vanhemmuuden tukeminen.
Toiset ovat lähtökohdat Kenian Kalobeyein pakolaisasutusalueen kouluissa, joissa yhteydenpidolle on monenlaisia haasteita. Oppilaat vanhempineen edustavat useita eri kansoja, kieliä ja kulttuureja. Muuttuvat sääolosuhteet, kuten tulvat ja heikot kulkuyhteydet vaikeuttavat liikkumista kodin ja koulun välillä. Kodeilla ei ole osoitteita, vanhemmilla ei puhelinta. Yli sadan oppilaan ryhmissä yhteydenpito huoltajiin olisi toki huomattavan työlästä, vaikka käytössä olisivatkin kaiken maailman pelit ja vempeleet. Ja mikäli kirjallinen viesti saataisiinkin perille, ei ole lainkaan sanottua, että vastaanottaja osaa sen lukea, saati kirjoittaa vastausta.
Opettajat kuitenkin tekevät parhaansa. Mikäli ongelmat kasvavat suuriin mittoihin, järjestetään kotikäyntejä oppilaiden koteihin. Tapaamisiin järjestetään tulkkeja. Hiljalleen huoltajayhteistyötä on lisätty myös muilla tavoin. Vapaaehtoistyöjaksolla Ugandassa kävin kouluissa, joissa vanhempia osallistui niin koulun palavereihin kuin tapahtumiinkin, ja jopa vanhempainyhdistykset olivat aloitelleet toimintaansa joissakin kouluissa.
Yhteensä koulutuksiin osallistui jopa 171 huoltajaa, joista kolmasosa oli miehiä.
Huoltajayhteisön tukeminen on myös koulutuksen laadun kehittämistä
Keniassa puolestaan on haluttu panostaa vanhempien koulutukseen. Kesän lopulla valmistui Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisten voimin koulutusmateriaali varhaiskasvatuksen opettajien tarpeisiin. Kalobeyeissa tärkeänä osana varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä nähdään myös huoltajayhteistyö ja vanhemmuuden tukeminen.
Ensimmäinen koulutus pidettiin heti materiaalin valmistuttua loppuvuodesta ja siihen osallistui huimat 171 huoltajaa.
Yhteistyökumppanimme toivoivat materiaalista myös vanhemmille räätälöityä versiota, joka toimisi manuaalina koulutuksille. Ensimmäinen koulutus pidettiin heti materiaalin valmistuttua loppuvuodesta ja siihen osallistui huimat 171 huoltajaa. Heistä lähes kolmasosa oli miehiä, mikä on erityisen hienoa, sillä lasten kasvattaminen on perinteisesti kuulunut naisten tehtäviin. Koulutuksen järjestäminen etänä ei ollut mahdollista, joten päädyttiin lähikoulutukseen asianmukaisin turvajärjestelyin.
Sisältöjen valinnassa otimme huomioon paikalliset ja ajankohtaiset tarpeet. Yksi materiaalin aiheista on luonnollisesti koronaepidemia; kuinka ja millä laajuudella asiaa voisi käsitellä lapsen kanssa ja kuinka huolehtia omasta jaksamisesta rajoitusten keskellä. Hyvinvointiin liittyen keskeisenä teemana olivat myös terveyden kulmakivet; riittävä uni, liikunta ja ravinto. Niiden tasapainoon kiteytyvät monet universaalit kasvatukselliset haasteet riippumatta siitä, onko lapsella kotona pehmeä sänky, jääkaappi ja oma huone vai maalattia, siskonpeti ja ulkovessa.
Koulutuksen sisällöissä huomioitiin paikalliset ja ajankohtaiset tarpeet.
Muita materiaalin teemoja olivat lapsen kehitys, positiiviset kasvatusmenetelmät sekä hyvä vuorovaikutus lapsen kanssa. Halusimme haastaa pohtimaan, millaisia suvussa tai kulttuurissa siirtyneitä tapoja ja perinteitä vanhemmat haluavat jakaa omille lapsilleen ja millaisia välttää. Millainen on turvallinen kasvuympäristö lapselle, millaisia virikkeitä ja oppimista tukevia rutiineja kotona voidaan tarjota? Koulutus tarjoaa vinkkejä vaikkapa lapsen kanssa leikkimiseen. Muun muassa tarinankerrontaa harjoiteltiin käytännön harjoituksin.
Lelutyöpaja tuo esille leikin merkityksen oppimisessa
Vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä voimavaroja erityisesti hauraissa konteksteissa, kuten Kalobeyeissa.
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen kannalta ehkä tärkeimmäksi osaksi koulutusta muodostui lelutyöpaja, jossa vanhemmat ja opettajat valmistivat yhdessä erilaisia leluja koulun esiopetuksen käyttöön. Sitä kautta huoltajille haluttiin välittää leikin merkitystä oppimiselle, tuoda tutuksi opettajien työtapoja ja antaa virikkeitä leikkiin kotona. Samalla oli mahdollista luoda yhteyksiä koulun henkilökuntaan ja tutustua muihin huoltajiin. Vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä voimavaroja erityisesti hauraissa konteksteissa, kuten Kalobeyeissa.
Tuntui merkitykselliseltä olla mukana tässä koulutusprojektissa, olla mukana tukemassa vanhempien toimijuutta ja kasvatustietoisuutta, joiden turvin he kykenevät tekemään tietoisia valintoja lapsen hyvinvointiin liittyen ja tukemaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua yhdessä opettajan kanssa.
”If we change the beginning of the story, we change the whole story
-Raffi Cavoukian
Lelutyöpaja teki näkyväksi leikin merkityksen opetuksessa sekä tutustutti huoltajille opettajien toimintatapoja.
