Osana Kambodzan Bridges of Education – New Generation School -projektin tilannekartoitusta järjestimme oppilaille, opettajille ja kyläläisille ”Dream School” -tiedonkeruupajoja, joissa selvitimme millaisia toiveita, tarpeita ja haasteita heillä on mielessään koulujen kehittämiseen liittyen. Tuloksissa korostuivat erityisesti käytännönläheisyys ja toiveet puhtaammasta ja toimivammasta kouluympäristöstä. Erityisesti oppilaiden toiveet ympäristön puhtaudesta ja leikki- ja pelipaikoista vetivät hiljaiseksi.
Olen vapaaehtoisena Kambodzassa Bridges of Education – New Generation School -projektissa. Sen tavoitteena on parantaa koulujen oppimisympäristöä, kehittää opettajien ammattitaitoa ja linkittää koulua paremmin ympärillä olevaan kyläyhteisöön. Projekti on vielä alkuvaiheessa, joten tällä hetkellä teen kaikennäköistä valmistelutyötä: tilannekartoitusta, tarveanalyysiä, vierailuja ja osallisten kuulemisia. Niiden pohjalta päästään sitten tarkemmin suunnittelemaan tulevaisuuden toimenpiteitä.
Osana tilannekartoitusta järjestimme Slokramin alakoulun ja Wat Tamimin yläkoulun oppilaille, opettajille ja kyläyhteisölle erillisiä ”Dream School” –tiedonkeruupajoja. Niiden tavoitteena oli kerätä paikallisten ajatuksia heidän ongelmista, tarpeista ja toiveista. Projektin onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että heidän ajatuksensa kuullaan ja heidät saadaan mukaan toimintaan.
Järjestimme pajat oppilaille luokka-asteen mukaan sekä opettajille ja kyläläisille molemmissa kouluissa erikseen. Pajapäivinä pyöräilin aikaisin aamulla yhteistyökumppanimme toimistolle, josta jatkoimme työparini kanssa skootterilla kohdekouluille. Kouluilla pajoihin osallistujat kokoontuivat yhteiseen luokkahuoneeseen, jossa vedimme parin tunnin pajan vaihdellen metodeja ryhmän mukaan. Alun varautuneisuuden jälkeen kaikki ryhmät lähtivät keskusteluun mukaan ja välillä oli niin paljon ajatuksia ja ideoita, että tuli kiire saada kaikki asiat kirjattua ylös. Puhetta riitti ja paperia kului.
Tiedonkeruupajojen tuloksena saimme kattavan yleiskuvan siitä, mitkä ovat oppilaiden, opettajien ja kyläläisten suurimmat haasteet tällä hetkellä. Kouluympäristössä kaikki näkivät ongelmaksi runsaan roskien määrän, epäpuhtaat ja toimimattomat vessat sekä huonokuntoiset vanhat luokkarakennukset. Näiden epäkohtien korjaamisen lisäksi monet haaveilivat kunnollisista leikkipuistoista ja pelikentistä sekä mukavista opiskelu-/oleskelupaikoista varjossa. Oppimisen kehittämiseen opettajat toivoivat lisää koulutusta opetusmateriaalin valmistamisessa, opetusmetodeissa sekä eri aineiden käytännönläheisemmässä opettamisessa.
Kaikista mieleenpainuvimpia hetkiä itselleni olivat koulujen oppilaille pidetyt pajat. Heidän kanssa keskustelimme siitä, mitkä ovat heidän lempipaikkojaan koulun alueella ja mitä asioita tulisi korjata. Sen lisäksi oppilaat piirsivät heidän unelmakoulunsa. Oppilaspajojen tavoitteena oli ymmärtää kouluympäristöä oppilaan näkökulmasta: mikä on heidän koulussa viihtymisen kannalta olennaista? Ja siinä pajat kyllä onnistuivat.
Itselleni tuli yllätyksenä toiveiden käytännönläheisyys. Jos itse lähtisin piirtämään unelmakoulua, olisi siinä tietotekniikkaa, taideluokkia, oleskelutiloja, kahvilaa ja muuta mukavaa. Slokramin ja Wat Tamimin oppilaiden unelmakouluissa sen sijaan toistuivat puhdas ympäristö, keinut, liukumäet ja jalkapallokentät. Sisätilojen suurimpana toiveena oli saada lisää kirjoja kirjastoon ja tuuletin luokkahuoneeseen. Veti aika hiljaiseksi – hyvällä tavalla.
