Kun eritrealaiset esikoulunopettajat saavat käsiinsä paperia, kyniä ja askarteluvälineitä, syntyy nopeasti upeita pelejä ja muuta pedagogista opetusmateriaalia. Haasteena on, että arkityössä materiaaleista on kova pula. Luovuutta tarvitaan, jos käytössä ei ole edes kynää ja paperia.
Kirkon Ulkomaanapu ja Opettajat ilman rajoja -verkosto järjestivät heinä-elokuussa Eritreassa kahden viikon täydennyskoulutuksen 25 esikouluopettajalle. Koulutuksissa keskityttiin tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja opeteltiin erilaisia lapsilähtöisiä tapoja työskennellä heidän kanssaan.
Koulutukseen osallistuneiden opettajien pedagoginen tausta oli heikko, suurimmalla osalla heistä oli vain hyvin vähän alan koulutusta. Koulutuksen alussa opettajien käsitys erityisen tuen tarpeista perustui lähinnä käytännön toimintatapojen periytymiseen opettajalta toiselle.
Oli upeaa huomata, että jo kahden viikon aikana opettajien ymmärrys erilaisista erityisen tuen tarpeiden kategorioista syventyi ja laajeni. Enää ei puhuttu kaikista erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista ”autisteina”, vaan hahmotettiin, että on olemassa esimerkiksi oppimisvaikeuksia ja erilaisia käyttäytymiseen liittyviä haasteita.
Osallistujien valtava halu oppia motivoi myös meitä kouluttajia. Erityisesti mieleeni jäi eräs opettajakoulutettava, itsekin liikuntavammainen nuori nainen, joka osallistui liikunnallisimpiinkin aktiviteetteihimme. Hän jos kuka on loistava esimerkki oppilailleen siitä, että aivan kaikki on mahdollista.
