Noin 33 miljoonan asukkaan Nepali on moniulotteinen maa, mm.120 erilaista etnistä ryhmää ja kieltä. Kastijärjestelmä on kielletty vuonna 1962, mutta se vaikuttaa edelleen esim. sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kyselen avoimesti ja hienotunteisesti asioista paikallisilta kollegoilta ja saan vastauksia.
Vanhat tavat istuvat tiukassa
Olen kuullut mm. kertomuksia miten eri kastiin kuuluvia ystäviä on tavattava salaa kodin ulkopuolella. Bussiyhtiön edustajan vastaus lapsityövoiman käyttämiseen oli: ”Rahastajat ovat 15-16 -vuotiaita poikia, koska aikuinen työntekijä ei sovi seisomaan bussissa ”.
Yllättäen paikalliset koululla kertovat innolla mihin kastiin he itse tai kollegat kuuluvat. Kuulen kertomuksia mistä tietyn kastin tunnistaa, mm. nenän pituus, sukunimi… Tiedän toki, että asenteilla ja perinteillä on pitkät juuret, ehkä yhden tai kahden sukupolven päästä tilanne on toinen.
Useasti olen sanonut: ”meissä kaikissa virtaa sama veri, olemme kaikki yhtä arvokkaita ihmisinä, we all are human beings”. Kaikkia ihmisiä kohtaan haluan olla esimerkki tasa-arvoisesta ihmisyydestä omalla tasavertaisella ja kunnioittavalla käyttäytymisellä.
Tietoisuus ja vaikuttaminen
Oma-aloitteisesti kollegat eivät ota esille nepalilaisen yhteiskunnan haasteita, joihin lukeutuvat mm: kastijärjestelmä, naisten ja miesten välinen tasa-arvo, lapsiavioliitot ja lapsityövoima. Kaikki nämä asiat näkyvät ja vaikuttavat tässä yhteiskunnassa arjen toiminnoissa. Toki kehitys on mennyt eteenpäin Nepalissa monella eri indeksillä mitaten, mutta työsarkaa riittää vielä vuosikymmeniksi.
Paikallislehdet Kathmandu Post ja The Himalayan News sisältävät viikoittain artikkeleita Nepalilaisen yhteiskunnan haasteista. Tämä avoimuus ja asioiden esille tuominen on yksi edellytys ja askel asioiden eteenpäin viemiseen ja tietoisuuteen.
Viime viikolla oli mielenkiintoinen artikkeli perheiden lapsiluvusta ja perhesuunnittelusta maaseudulla tilanteessa, jossa perheeseen syntyi 16. lapsi. Perheen isän kommentti perhesuunnitteluun: “What is that, never heard, I don´t understand”. Toki kysymys ja vastaus olivat nepaliksi.
Niinpä, tietoisuus ja lähtökohta monella elämän osa-alueella ovat täysin erilaisia Nepalissa ja Suomessa. Sama on tilanne myös Nepalin sisällä, tällä tarkoitan urbaanimpaa Kathmandua verrattuna maaseutuun.
Kirkon ulkomaanapu, kumppanijärjestö UCEP, monet paikalliset toimijat (esim. Loo Niva ) ja UNICEF tekevät tärkeää vaikuttamistyötä monilla eri alueilla. Nyt toimistolla ahkeroidaan esim. WASH ( water, sanitation, hygiene) – kalenteria kouluille ja kyläyhteisöille. Kalenterissa olevat havainnolliset kuvat muistuttavat sellaisista elintärkeistä asioista kuin miten, missä ja miksi kädet on pestävä.
Myös kadunvarsilla ja talojen seinissä on esillä eri yhteisöjen tuottamaa vaikuttamismateriaalia:
Nepalilaisessa yhteiskunnassa on monia perinteitä ja piirteitä, joiden olemassaolo on tiedostettava. Omalta kohdaltani voin todeta: tiedostamisen ja ymmärtämisen välillä on ajoittain ero. Kulttuurien välinen vuoropuhelu jatkuu päivittäin ja on osa mielenkiintoista ja tärkeää vaikuttamistyötä, asioiden, tilanteiden ja tapahtumien reflektointia.
