Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11. ja Suomessa vuonna 2024 lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus oppia. Opettajat ilman rajoja -verkosto kääntää katseen 250 miljoonaan lapseen, jotka eivät pääse kouluun – erityisesti niihin 625 000 lapseen Gazassa, jotka ovat menettäneet yli kokonaisen kouluvuoden lokakuun 2023 jälkeen ja niihin lapsiin Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa, joiden koulunkäynti toistuvasti keskeytyy.
Vuonna 1989 lapsen oikeuksien sopimuksessa maailman valtiot linjasivat, kuinka huolehdimme niistä ihmisistä, joilla ei ole vielä valtaa päättää asioista – lapsista. Kaikki maailman maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen ja yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat muuttaneet lakinsa sen mukaisiksi. Oikeudet eivät tunnetusti toteudu kaikkialla, mutta kansainvälisten sopimusten avulla voimme vedota yhteisiin päätöksiin, kehittää mittareita ja kirittää päätöksentekijöitä rakentamaan oikeudenmukaisempaa maailmaa.
Kriisien keskellä elää 224 miljoonaa lasta
”Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta” 28. artikla
Unicefin Education Cannot Wait -rahaston raportin mukaan 224 miljoonaa lasta ja nuorta eli kriisien ja konfliktien keskellä vuonna 2022. Näistä lapsista ainoastaan noin joka kymmenes pystyi jatkamaan koulua siten, että he oppivat; hieman yli puolet kävi koulua, mutta koulutuksen laatu ei riitä takaamaan perusluku- ja laskutaitoa; ja kolmannes ei ollut koulussa lainkaan.
Erityisen huolestuttava tilanne on kriisin keskellä elävillä lapsilla miehitetyllä Palestiinalaisalueella ja erityisesti Gazassa, jossa lähes kukaan ei ole voinut käydä koulua vuoteen. Tilanne on ollut vaikea aiemminkin, mutta Hamasin hyökättyä 7.10.2023 Israeliin aloitti Israel massiiviset sotatoimet Gazassa ja kiristi siirtokuntapolitiikkaa Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Nämä toimet ovat Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa heikentäneet lasten mahdollisuuksia käydä koulua, ja muuttaneet Gazan humanitaarisen tilanteen katastrofaalikseksi.
Gazassa 625 000 lasta menetti kouluvuoden – ja 10 000 henkensä
Gaza on yksi maailman vaarallisimmasta paikoista oppia ja opettaa – ja olla lapsi.
Lokakuun 2023 jälkeen lapset Gazassa eivät ole käyneet normaalisti koulua. UNICEFin mukaan Gazan lapset menettivät 625 000 kouluvuotta. Määrä jatkaa kasvuaan sodan pitkittyessä ja kun syyskuussa 45 000 uutta ekaluokkalaista jäi odottamaan, että pääsisivät aloittamaan koulunkäynnin.
”Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan niitä kansainvälisen humanitäärisen oikeuden sääntöjä, jotka soveltuvat niihin aseellisissa selkkauksissa ja joilla on merkitystä lapsen kannalta, sekä takaamaan kunnioituksen näitä sääntöjä kohtaan.” 38. artikla
Israelin aikeet kieltää UNRWAn toiminnan miehittämillään alueilla aiheuttaisi toteutuessaan humanitaarisen katastrofin lisäksi valtavan railon koulutusjärjestelmään, sillä järjestö vastaa nyt noin 350 000 lapsen ja nuoren koulutuksesta Gazassa ja Länsirannalla.
Israelin iskuissa on kuollut vuoden aikana yli 10 000 koululaista ja yli 400 opettajaa ja muuta kasvatusalan ammattilaista. Lisäksi yli 16 000 oppilasta ja 2400 opettajaa on haavoittunut. Tiedot ovat peräisin Gazan koulutusministeriöstä, ja ne ovat luettavissa YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n tiedonannosta (2.10.2024).
“Gazan koulujen tilanne on katastrofaalinen. Gazassa elävät lapset ovat vakavasti traumatisoituneita. He eivät ole päässeet kouluun kokonaiseen vuoteen, vaikka juuri se olisi lapsille kriisin keskellä erityisen tärkeää. Koulu ja ammattitaitoiset opettajat tarjoavat lapsille rutiineja ja mahdollisuuden unohtaa sota edes hetkeksi”, Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Sabina Bergholm painottaa.
Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut Gazassa työn, joka keskittyy koulutukseen hätätilanteissa ja psykososiaaliseen tukeen Gazan vaikeassa humanitaarisessa tilanteessa.
Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa koulunkäynti keskeytyy toistuvasti
”Sopimusvaltiot ryhtyvät toimenpiteisiin koulunkäynnin säännöllisyyden edistämiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi.” 28. artikla 1.e.
Israelin miehitys Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa estää lasten oikeutta koulunkäyntiin toteutumasta. Vuonna 2019 UNICEF, UNESCO ja OCHA lausuivat, että rakennusten tuhoamisen uhka, oppilaiden ja turvallisuusviranomaisten yhteenotot koulumatkalla, opettajien pysäyttäminen tarkastuspisteillä ja siirtokuntalaisten väkivallanteot toistuvasti estävät turvallisen pääsyn kouluun.
Tilanne on heikentynyt lokakuusta 2023 lähtien, raportoi UNICEF. Lisääntynyt väkivalta ja liikkumisen rajoittaminen ovat asettaneet entisestään esteitä Länsirannan ja Itä-Jerusalemin lasten koulunkäynnille. Jokaisena päivänä arviolta 8–20 % kouluista on ollut suljettuna. Vaikka koulut eivät olisi suljettuina, väkivallan pelko ja liikkumisen rajoittaminen, epävarmuuden ja sodan vaikutukset mielenterveydelle ovat johtaneet siihen, että lapset eivät käy koulua tai eivät voi oppia.
“Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla kriisi on johtanut siihen, etteivät lapset pääse kouluihin tai heidän koulutiensä on turvaton. Alueen koulut ovat siirtyneet joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi etäopetukseen. Lasten mahdollisuudet oppia ovat heikentyneet. Sen vuoksi opettajia pitää tukea etäopetuksen järjestämisessä”, Bergholm painottaa.
Kirkon Ulkomaanavun humanitaarinen työ Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla painottaa psykososiaalista tukea, lasten suojelua humanitaarisessa kriisissä sekä opettajien kouluttamista etäopetusta varten. Opettajat ilman rajoja -verkosto tukee opettajien täydennyskoulutusta. Länsirannan ja Itä-Jerusalemin opettajat saavat tukea paitsi etäopetuksen järjestämiseen myös siihen, miten he voivat opettaa ja kohdata traumatisoituneita lapsia uudessa tilanteessa.
Koulussa rakennetaan identiteettiä – Israelin toimet heikentävät mahdollisuuksia palestiinalaiseen identiteettiin
Oppiminen ja koulutus ovat keskeisiä identiteetin rakentumisen paikkoja. Koulutuksen yksi tarkoitus on sosiaalistaa oppijat yhteiskuntaan.
”Lapsen koulutuksen tulee pyrkiä kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan.” 29. artikla 1.c.
Miehitetyllä Palestiinalaisalueella Länsirannalla, Gazassa ja Itä-Jerusalemissa otettiin käyttöön Oslon sopimuksen mukaisesti palestiinalaishallinnon laatima opetussuunnitelma vuonna 2000.
Jerusalem Center for Human Rights raportoi vuonna 2023, että vuodesta 2012 lähtien, etenkin Itä-Jerusalemissa Israel on kuitenkin painostanut kouluja hallinnollisesti ja taloudellisesti ottamaan käyttöön israelilaisten muokkaaman opetussuunnitelman ja opetusmateriaalien, joista on poistettu esimerkiksi palestiinalaisen suvereniteetin symbolit kuten lippu, kansallislaulu, keffiyeh-huivi ja maininnat historiallisista kaupungeista, muun muassa.
Jerusalemin tilannetta tarkkailevan israelilaisen Ir amim -kansalaisjärjestön mukaan lokakuun 2023 jälkeen Itä-Jerusalemin koulujen painostus israelilaiseen opetussuunnitelmaan siirtymiseen on jatkunut.
251 miljoonaa lasta ei pääse kouluun – köyhimmillä mailla kuluu lähes yhtä paljon rahaa velanhoitoon kuin koulutukseen
”Sopimusvaltiot edistävät ja kannustavat kansainvälistä yhteistyötä koulutukseen liittyvissä asioissa pyrkien erityisesti poistamaan tietämättömyyden ja lukutaidottomuuden koko maailmasta [–kiinnittäen] erityistä huomiota kehitysmaiden tarpeisiin.” 28. artikla 3.
Kriisien ohella rahoituksen puute haastaa oikeutta koulutukseen. Oikeus oppimiseen kuuluu jokaiselle, mutta valtiot ja kansainvälinen yhteisö ovat epäonnistuneet, kun 251 miljoonaa lasta ei pääse kouluun. UNESCOn tuoreen raportin mukaan kolmannes alhaisen tulotason maiden lapsista ei käy koulua, vauraissa maissa 3 % lapsista ei käy koulua.
Suuri pullonkaula koulua käyvien määrän kasvattamiseksi on rahoituksen puute, raportoivat UNESCO ja Maailmanpankki. Vaikka köyhimmät maat ovat kasvattaneet koulutusmenoja suhteellisesti eniten, ei rahoitus ole riittävä. Alhaisen tulotason maissa käytetään koulutukseen oppijaa kohden keskimäärin 55 dollaria, korkean tulotason maissa yli 155-kertaisesti, 8 500 dollaria oppijaa kohden. Viimeisen 10 vuoden aikana, köyhimpien maiden velanhoitokulut ovat kasvaneet enemmän kuin koulutusmenot, ja jotkut maat käyttävät velanhoitoon lähes yhtä paljon julkista rahaa kuin koulutukseen.
Samanaikaisesti juuri koulutukseen suunnatun kehitysrahoituksen osuus on laskenut globaalisti muutaman prosenttiyksikön vuosien 2019 ja 2022 välillä. Suomen koulutukseen suuntaaman kehitysrahoituksen osuus on puolestaan hallituksen talousarvioesityksen mukaan laskemassa 30 % vuoden 2023 tasosta vuoteen 2025 verrattuna, kuten Kirkon Ulkomaanapu lausunnossaan esittää. Suomen on kannettava globaalisti vastuuta, myös taloudellisesti, jotta jokaisen oikeus laadukkaaseen koulutukseen toteutuu.
Ota kantaa ja vaikuta – jokaisella on oikeus laadukkaaseen koulutukseen
Oikeus koulutukseen kuuluu jokaiselle lapselle. Jos valtio ei pysty huolehtimaan lapsen oikeuksien toteutumisesta tulee kansainvälisen yhteisön toimia.
”Sopimusvaltiot sitoutuvat saattamaan yleissopimuksen periaatteet ja määräykset yleisesti niin aikuisten kuin lastenkin tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti.” 42. artikla
Jokainen voi osaltaan kirittää päättäjiä tekemään politiikkaa, joka edistää jokaisen oikeutta laadukkaaseen koulutukseen. Jokainen voi oppia ja jakaa tietoa sekä tukea toimintaa miehitetyn Palestiinalaisalueen ihmisoikeustilanteen parantamiseksi, miehityksen lopettamiseksi ja pysyvän tulitauon aikaansaamiseksi. Jokainen voi kannustaa muita tekemään samoin.
Mikä on sinun tapasi toimia?
Kirkon Ulkomaanapu on avannut Toiveikkaat tapaukset -vetoomuksen, jossa vaaditaan toimia, jotta jokaisen oikeus laadukkaaseen koulutukseen toteutuu.
Tule mukaan vetoamaan päättäjiin!
