Työskentelen Ugandassa Opettajat ilman rajoja -verkoston kautta Education Advisorina Unicefin tukemassa SCORE -projektissa.
Kävin muutama viikko sitten lounais-Ugandassa seurantavierailuilla. Kävin vierailemassa kouluissa, joissa aikaisemmat Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoiset ovat kouluttaneet opettajia mm. inkluusiosta ja lapsilähtöisestä opetuksesta. Vierailin myös eri kuntien koulutusosastoilla tapaamassa kouluista vastaavia ammattilaisia ja tarkastajia. Pohdimme yhdessä minkälaisia haasteita ja onnistumisia heillä on tullut vastaan projektin tiimoilta. Vierailin itse kolmella alueella (Kagadi, Kakumiro, Kibaale), jokaisessa kahdessa koulussa.
Oli todella mukavaa nähdä, kuinka opettajat olivat ottaneet uusia metodeja käyttöön. Opetus on täällä lähtökohtaisesti ollut hyvin opettajakeskeistä ja esimerkiksi saman lauseen toistoa voi tulla saman tunnin aikana paljon, ilman, että perehdytään asiaan sen syvällisemmin. Nyt pääsin kuitenkin seuraamaan oppitunteja, joissa opettajat antoivat lapsille enemmän tilaa, mikä ei tosiaan ole helppo juttu 100 lapsen luokassa. Lapset pääsivät kirjoittamaan taululle, ilmaisemaan omia ajatuksiaan, tekemään itse ja osallistumaan. Ilmapiiri useimmissa luokissa oli kannustava.
Eräs haaste, johon olen täällä törmännyt useaan otteeseen, on se, että opettajat eivät ole käyttäneet konkreettisia apuvälineitä esim. matematiikan opetuksessa. Nyt havainnoin opettajaa, joka oli keksinyt kerätä pullonkorkkeja opetusmateriaaliksi. Ekaluokkalaiset pääsivät harjoittelemaan matematiikan perusteita käyttäen apuna näitä korkkeja laskutoimituksissaan.
Luokkahuoneet ovat täällä usein olleet valitettavan pelkistettyjä, eikä seinillä ole totuttu näkemään paljon opetusmateriaalia. lounais-Ugandassa lähes jokaisessa luokassa, jossa vierailin, oli paljon opetusmateriaalia esillä, opettajien itse tekemiä. Yhdessä luokassa materiaalia oli jopa niin paljon seinillä ja katosta roikkumasta, että mietin jo, että onkohan tässä jopa liikaa! On kuitenkin ollut mahtavaa huomata, kuinka opettajat ovat innostuneet itse tekemään materiaaleja.
Haasteita toki edelleen täällä riittää ja suomalainen koulutusapu on täällä tärkeää ja tarpeellista. Opettajat tarvitsevat edelleen lisäkoulutusta mm. oppilaskeskeisyydestä, tuntien suunnittelusta, oppilaiden arvioinnista ja erityispedagogiikasta. Tämä vierailu viime viikolla kuitenkin osoitti sen, että koulutusapu menee perille, ja koulutus kehittyy vähitellen.
