Sekalaista, sekalaista, sekä hyvää että pahaa mutta ainapa koira vieköön, hyvä kuitenkin täällä päällimmäisenä keikkuu ja tämän elämän retkutus käy laatuu, käypä se. (Aleksis Kivi)
Aleksis Kiven vankkumattomana ihailijana lainaan tämän tekstin aloittajaksi hänen herkullisen kiteytyksensä elämänmenosta. Elämän retkutuksen ainekset liki parisataa vuotta sitten olivat eri tavalla sekalaisia kuin tänään, mutta ihminen sen keikutuksessa on yhä sama Homo sapiens.
Vapaaehtoistyö Kambodzassa, joka alkoi vuoden 2019 marraskuussa Battambangin Dream School -hankkeessa, sai yllättävän pikalopun jo maaliskuun puolivälissä COVID-19 -pandemian puuttuessa peliin ja sekoittaessa pakat uusiksi monin tavoin kaikkialla. Vapaaehtoistyö on kuitenkin jatkunut etäyhteyksien välityksellä.
Ennen paluutaan Suomeen alkuvuodesta 2020, Elina teki vapaaehtoishommia yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa Dream school -projektin puitteissa.
Dream School -hankkeen opettajat ovat jo useamman vuoden aikana saaneet tietoa ja opastusta aktivoivista opetusmenetelmistä ja niiden hyödyistä. Perinteisesti maassa on ollut käytössä opettajakeskeiset työtavat ministeriön määräämine tarkkoine opetussuunnitelmineen.
Vaikka uusien työtapojen omaksuminen saattaakin tuntua työläältä, aktivoivat oppimispelit ja ryhmätyöt käynnistävät oppilaan parhaan motivaattorin eli oman innostumisen oppimista kohtaan.
Tämä näkökohta kannattaisi pitää mielessä. Reading Clubin eli lukukerhon lapset ovat siitä hyvä todiste.
Mikä lukukerho? Miksi lukukerho?
Lukukerho sai alkunsa havahtumisesta, että hankekoulujen kolmasluokkalaisista liki puolet ei osannut lukea. Oppilas voi edetä luokka-asteelta toiselle siitä huolimatta, joten lukutaidottomia voi löytyä myös ylemmillä luokka-asteilla 4-6.
Muutaman huonosti nukutun yön jälkeen mielessä alkoi hahmottua suunnitelma, mitä ainakin voisi, ja ehdottomasti pitäisi, yrittää asialle tehdä. Alkoi strategian suunnitteleminen iltapäivisin pidettävistä lukukerhoista lukutaidottomille kolmasluokkalaisille. Heidän lukumääränsä oli opettajien antamilla listoilla yhteensä 87.
Tavoitteena on ollut tuottaa monipuolista ja -tasoista tekstiä, tehtäviä, pelejä ja lukuhaluja herätteleviä syötteitä.
Näistä lähtökohdista rakentui kumppanijärjestö Puthi Komar Organizationin (PKO:n) kanssa iltapäivälukukerho, jonka oli määrä kokoontua kaksi kertaa viikossa puolitoista tuntia kerrallaan. Kerhossa lukutaitoa tavoiteltaisiin täysin erilaisin menetelmin kuin mihin oppilaat olivat luokkaopetuksessa tottuneet. Yhtä tärkeää oli huolehtia, että kaikkia kerholaisia kohdeltaisiin yhtä tasavertaisesti, arvostaen ja kannustaen.
Päätettiin ryhmäkoot ja -jaot, ajankohdat, tavattiin vanhemmat, ja löydettiin hyvät vetäjät, jotka ehtivät saada yhden päivän pikakoulutuksen ja sitten kaikki olikin jo pelkkää pandemiaa. Vapaaehtoisen oli palattava kipin kapin kotimaahan päivänä, jolloin koulut suljettiin sekä täällä että siellä. Tuli siis mutkia matkaan, mutta hyvällä tahdolla ja sinnittelyllä asioille löytyi käypiä ratkaisuja.
Lukukerho muutti muotoaan pandemian seurauksena
Lukukerhon vahvana tukena toimii Magic tree, puhuva puu, joka Elinan keksimän tarinan mukaan kiertää vakuuttamassa kaikille, että jokainen oppii kyllä lukemaan. Irtokirjaimia käytetään mm. bingon pelaamiseen.
Pandemiasta johtuen lukukerho pääsi aloittamaan vasta kesäkuussa suljettujen koulujen ja erään pagodan pihalla. Kambodzan lämmin ilmasto mahdollistaa ulkoilmaopetuksen. Tosin rankkasateiden aiheuttamat runsaat tulvat lokakuussa keskeyttivät lukukerhon ja lähes kaiken muunkin toiminnan viikon ajaksi siinä osassa maata.
Lukukerhon opetusmateriaalina on valtaosin ollut se, mitä omassa ajatushautomossa on täällä etänä syntynyt ja sinne lähetetty. Tavoitteena on ollut tuottaa monipuolista ja -tasoista tekstiä, tehtäviä, pelejä ja lukuhaluja herätteleviä syötteitä. Mentorointi ja kaikki muu yhteydenpito on hoitunut kohtuullisen hyvin täältäkin asti, mutta valehtelisin, jos väittäisin, etteikö poistuminen paikalta juuri siinä asioiden vaiheessa tuntunut tosi harmilliselta ja pahalta.
Virus ei ole virallisten tietojen mukaan levinnyt Kambodzassa siinä määrin kuin monissa muissa maissa, mutta varsinainen kouluopetus on ollut keskeytettynä monien kuukausien ajan. Hankekoulut sijaitsevat alueella, missä yli puolella perheistä ei ole pääsyä verkkoon, jolloin esim. television kautta välitettyä valtakunnallista opetusohjelmaa eivät kaikki oppilaat ole voineet seurata.
Lukukerhon kaikki lapset osaavat nyt lukea! Sekin pieni hymypoika, joka yksinkertaisessa alkutestissä tunnisti vain kaksi kirjainta.
Paikallisesti opettajilla ei ole ollut paljonkaan mahdollisuuksia toimia. Tietoa, tehtäviä ja materiaaleja on jaettu, ja ajoittain opettajat ovat tavanneet pienryhmiä koulujensa pihalla. Paljon on jäänyt paikkailtavaa tilanteen joskus normalisoiduttua.
Mutta ”ainapa koira vieköön, hyvä kuitenkin täällä päällimmäisenä keikkuu” ja siksipä tähän lopuksi tuntuu niin hyvältä voida välittää luotettavalta taholta tullut tieto.
Lukukerhon kaikki lapset osaavat nyt lukea! Sekin pieni hymypoika, joka yksinkertaisessa alkutestissä tunnisti vain kaksi kirjainta.
