Suomalaiset opettajat kehittävät koulutusta World Teacher -ohjelmassa Keniassa yhdessä hollantilaisten ja kenialaisten opettajien kanssa. Opettajat ilman rajoja -verkosto toimii ohjelmassa yhteistyössä Edukans -järjestön kanssa. Blogi kuuluu matkan blogisarjaan.
Aikaiset aamuherätykset alkavat vähän painaa, mutta uusille kouluille meno viritti meidät kipuamaan jeeppeihin virkeinä.
Uudella koulua ympäröi maisema, jollaista en ole nähnyt millään koululla missään. Mäen päältä aukeni näkymä kauniille kukkuloille. Taivasta näkyi jälleen ”afrikan” paljon. Edellisenä päivänä koululaiset olivat ihmetelleet aidan takana vaeltavia elefantteja. Me näimme vain aaseja, lehmiä ja vuohia.
Luokkakoot olivat todella suuret! 68 ekaluokkalaista opiskeli 20 neliön peltihökkelissä, pienimmässä luokassa oli 45 oppilasta. Puute opettajista, tiloista, materiaaleista, vaatteista ja ruuasta on valtava. Ilo ja hymy sen sijaan tuntuvat olevan aina saatavilla. Lasten ujot hymyt vaihtuvat pian ihmetelevään koskettamiseen ja hellyyden kaipuiset lapset toivat sileät poskensa paijattaviksi ja kätensä taputeltaviksi. Isompien tyttöjen kanssa koin mieltä lämmittäviä Girl Power -hetkiä. Otetiin kaverikuvia eri kokoonpanoissa ja juteltiin tulevaisuudesta. Toivon sydämeni pohjasta, että edes joidenkin unelmat käyvät toteen.
Hienoon päivään kuului myös ikävämpiä kokemuksia. Kasvatuskulttuurissa on eroja, suuriakin. Nyt jo Kenian laissakin kielletty ruumiillinen kuritus silmieni edessä (ekaluokan matikantunnilla) sai karvat pystyyn. Pieni laskuvirhe sai opettajan läpsimään lapsia päähän. Jälkeenpäin kävin opettajan kanssa pitkän, ja toivottavasti edes vähän hedelmää kantavan, palautekeskustelun. ”Kantelin” asiasta myös ylemmälle taholle. Pikkuisen jopa pelotti.
Liikuntatunnilla lapset esittivät pyynnöstäni Masai-tanssia. Ainoana yleisön jäsenenä hihkuin, taputin ja pillitinkin. Lapset olivat innoissaan ja ylpeitä omasta osaamisestaan. Anna piti biologiantuntia, jonka jatkoa varten hän haki kaupungista tänään havaintomateriaalia. Myös Päivi intoutui huomisista oppituntisuunnitelmista niin, että Kajiadosta haettiin kassillinen vihanneksia.
Iso koontipalaveri järjestettiin koulullamme poikkeuksellisesti jo tänään. Alun nahkean ja aran osallistumisen jälkeen saimme tilanteen käännettyä hyvään, pohdiskelevaan suuntaan. Koulun opettajilla on vielä paljon tekemistä lapsia aktivoivan ja huomioivan suunnan löytämisessä, mutta jokin lähti tänään liikkeelle. Jos jokainen opettaja tekee pienen liikkeen parempaan, suunta on oikea.
Ps. Torstaina väkivaltaa käyttänyt opettaja oli saanut kurinpalautusta rehtorilta ja hänelle annettiin viimeinen mahdollisuus näyttää isompien oppilaiden aineopettajana.
Kaisa Larste
