Vuodesta 2014 lähtien Kirkon ulkomaanavun kautta ja toimesta on kehitetty opinto-ohjausta Kambodzassa Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisten tuella. Opinto-ohjauksen näkökulmasta tämä on pisin yhtenäinen projekti, jossa suomalaisin voimin on viety ohjauksen osaamista muuhun maahan.
Monet asiat tapahtuvat hitaasti eivätkä ilman erilaisia vastuksia. Tämä projekti on onnistunut etenemään sitkeällä otteella ja kestävästi kehittyen. Tästä voidaan kiittää yksinomaan Kirkon Ulkomaanavun strategiaa, jonka mukaisesti koulutus on tärkeä väline positiivisten muutosten rakentamiseksi kehitysyhteistyökohteissa.
Mikään strategia eikä mikään rakenne kuitenkaan tuota hyvää ilman toimijoita. KUAn pääkonttorissa Helsingissä tuetaan strategisesti ja sisällöllisesti kunkin maatoimiston koulutusprojekteja. KUA:n maatoimistot huolehtivat hankkeiden resursoinnista sekä päivittäisestä ohjaamisesta ja toimeenpanosta. Kambodzassa on osattu pitkäjänteisesti satsata tähän. Kaiken toiminnan lähtökohtana on hyvä yhteistyö Kambodzan opetusministeriön kanssa. Olennaisina toimijoina ovat olleet vapaaehtoiset suomalaiset opinto-ohjaajat, jotka melkein keskeytymättömänä virtana ovat jaksoillaan pitäneet yllä opinto-ohjauksen kehittämistyötä. He ovat vuodesta 2014 lähtien kouluttaneet kambodzalaisia opettajia opinto-ohjaajiksi, jotka tällä hetkellä jo itse kouluttavat uusia opinto-ohjaajia ja mentoroivat heitä työssään.
Nämä kahdeksan Master traineria ovat vahvasti kouluissaan tapahtuvaan opinto-ohjaukseen sitoutuneita ja heidän aikansa ohjata uusia on tiukalla. Koko ajan pyrkimyksenä on kouluttaa uusia opinto-ohjaajia ja laajentaa sekä alueellisesti että koulutusmuotojen osalta kouluissa tapahtuvan opinto-ohjauksen kattavuutta. Kambodzassa on 25 provinssia ja tähän mennessä yhdessä on laajemmassa mittakaavassa toimintaa pystytty kehittämään täkäläisen peruskoulun yläluokkien (lower secondary) sekä sen jälkeisen lukiokoulutuksen (upper secondary) muodoissa. Yleisten teknisten opistojen (general technical high school) opinto-ohjauksen (10 koulua eri puolilla maata) opinto-ohjaajien koulutus on kesken rahoitussyistä.
Suomalaiset vapaaehtoiset opinto-ohjaajat ovat tukeneet kehittämistyötä kouluttamalla ohjaajia ohjauksen perusteiden, menetelmien, toimintatapojen ja esimerkiksi eettisten periaatteiden soveltamiseksi kouluissa. Nykyiset opinto-ohjaajien koulutuksen ja toiminnan perusteet rakentuvat IAEVG:n (International Association for Educational and Vocational Guidance) ydinkompetenssien tavoitteille. Ne ovat hyvin vaativat, mutta samalla rakentavat yhtenäistä perustaa kouluttamiselle ja kehittämiselle. Samoilla periaatteilla toimien vapaaehtoiset tukevat kokeneempia opinto-ohjaajia heidän työssään mentoroida ja ohjata nuorempia opinto-ohjaajia koulukäyntien yhteydessä. Master trainer-nimikkeellä toimivat vanhemmat opinto-ohjaajat seuraavat koulukäyntien yhteydessä nuorempia sekä luokka-, pienryhmä- että henkilökohtaisissa ohjaustilanteissa. Ohjaustilanteiden jälkeen istutaan alas ja pidetään palautekeskustelu yhdessä kaikkien koulussa toimivien opinto-ohjaajien ollessa läsnä. Tässä yhteydessä myös vapaaehtoinen suomalainen opinto-ohjaaja osallistuu Master trainerin vetämään palautekeskusteluun. Itse asiassa jokainen koulukäynti alkaa siten, että rehtori ottaa vierailijat yhdessä koulun opinto-ohjaajien kanssa vastaan ja yhteisessä keskustelussa perehdytään aluksi kouluun ja sen opinto-ohjaustilanteeseen yleisesti.
KUA:n Kambodzan toimiston ja Ruotsin työvoimaviranomaisen, Arbetsförmedlingenin hallinnoimana on juuri nyt keväällä 2019 alkanut uusi projekti, jonka rahoitus tulee Ruotsin valtion kehitysyhteistyövirasto Sidalta. Se täydentää Suomen ulkoministeriön rahoittamaa, aiemmin käynnistettyä opinto-ohjauksen hanketta. Ruotsin rahoittaman projektin tavoitteena on laajentaa ja syventää opinto-ohjausta Kambodzassa. Laajentamista tavoitellaan perustamalla mobile job centereitä (tavallaan liikkuvia työvoimatoimistoja) palvelemaan työnhakua sekä urasuunnittelua uusissa provinsseissa. Job centereiden asiakkaille päin palvelut näkyvät informaationa, tietolähteinä ja uraohjauksena. Kun ruotsalaiset huolehtivat yhteistyössä Kambodzan työvoimaviranomaisten kanssa job centereiden ja niiden palvelujen organisoimisesta, on suomalaisten vastuulla huolehtia niissä työskentelevien uraohjaajien kouluttamisesta. Syventämistä tavoitellaan siten, että opinto-ohjaus tulee osaksi kaikkea opettajankoulutusta. Neljän vuoden kandidaatin tasoisessa opettajakoulutuksessa tulee olemaan vähintään kahden opintopisteen moduuli opinto-ohjausta (career guidance and counselling), jonka kaikki opettajiksi opiskelevat suorittavat. Tämän kautta opinto-ohjaus tulee tunnetuksi kouluissa ja varsinaiset opinto-ohjaajiksi KUA:n kautta koulutettavat tulevat saamaan tukea omaan työhönsä kouluissa asiaan perehtyneiltä uusilta opettajilta. Seuraava askel on opinto-ohjauksen oman koulutusohjelman saaminen opettajankoulutuksen jatkeeksi kambodzalaisten yliopistojen opettajankoulutukseen.
Kirkon Ulkomaanapu ja Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoiset suomalaiset opinto-ohjaajat voivat olla kyllä jo tyytyväisiä saavutukseen, jossa opinto-ohjausta on kehitetty Kambodzan opetusministeriön alaiseen toimintaan (”mainstreamiin”) kouluissa ja opettajankoulutuksissa. Olen aikaisemmin todennut, että pyrin blogeissani tuomaan esille jonkinlaisena punaisena lankana aina jonkin pedagogisen teoreettisen käsitteen tai käsitteitä. Nyt ne olkoot projekteille aina tärkeitä[1] – vaikkakin mielestäni hieman tylsiä – käsitteitä projektin tavoitteiden saavuttamisesta. Silloittumisella kiinnitetään projektin toiminta meneillään olevaan paikalliseen, käytännölliseen toimintaan; projektia ei kannata toteuttaa vain papereiden ja puheiden varassa, irrallaan ja ilmassa muusta toiminnallisesta todellisuudesta. Ankkuroinnilla tarkoitetaan juuri vahvan paikan löytämistä projektin pyrkimyksille sen kiinnittymiseksi hyvin toiminnalliseen kontekstiinsa.
Näissä molemmissa paikalliset kambodzalaiset KUA:n työntekijät ovat erityisen tärkeitä toimijoita jatkuvien yhteyksien ylläpitämiseksi niin kouluihin kuin opetushallinnon muille tasoille. Varioiminen eli paikallisiin tarpeisiin muotoilu on kolmas tärkeä käsite, koska koskaan emme löydä samankaltaisena toistuvaa kontekstia, jolle muualta tuotu toiminta voitaisiin vain yksinkertaisesti kopioida. Tämä johtaa refleksiivisyyden tarpeeseen ja siihen, että toimijoiden tulee sallia ja myös pyrkiä resonanssin tilaan keskenään, olemaan sensitiivisiä prosesseille. Neljäs tärkeä käsite löytyy informaatiosta ja kommunikoinnin tarpeista, joita ei koskaan voi ylimitoittaa. Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että toimijoilla on mahdollisimman paljon ajankohtaista tietoa saatavilla ja he ovat tietoisia siitä, mitä on tapahtumassa ja miten itse kukin on siihen kytkeytynyt tai kytkeytymässä.
Eräässä koulussa mentorointikäynnillä arviointikeskusteluissa tuli ilmi rehtorin suusta, että heillä on neljä opettajaa, jotka ovat varautuneet tekemään opinto-ohjaustyötä, mutta kukaan opiskelija ei käytä tuota palvelua. Kysyttäessä syitä tilanteeseen, kerrottiin, etteivät opiskelijat tiedä kyseistä palvelua olevan. Että tällaisesta tilanteestakin siis voi lähteä asiaa varmaan kehittämään…esimerkiksi sitä informaatiota.
Huhtikuussa 2019 alkanut koulutus orientoi lehtoreita opinto-ohjaukseen. Kyseisten ohjauskoulutusten toivotaan jatkuvan niin, että he ovat paremmin valmiita itse kouluttamaan opiskelijoitaan lukuvuonna 2021-22.
[1] Käsitteitä on löydettävissä kaikista toimintateoreettisista näkemyksistä, kuten kehittävän työntutkimuksen perinteestä. Näihin käsitteisiin olen käyttänyt hyväkseni myös Katri Halosen teosta ”Juurruttamisen 4 V:tä – viesti, varioi, valtavirtaista, vakiinnuta” Metropolia amk 2017.
