Luokkahuone on täynnä oppilaita, jotka viittaavat etusormi pystyssä ja huutavat kovaan ääneen “Miss, Miss” vaatien opettajan huomiota. Viime keväänä pitkäaikainen haaveeni täyttyi, kun minut valittiin Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoiseksi miehitetylle Palestiinalaisalueelle ja pääsin seuraamaan ja tukemaan paikallisia kollegoita työssään.
Kevään 2022 OIR-vapaaehtoiset Demi ja Ville.
Olimme kollegani Villen kanssa ensimmäiset vapaaehtoiset alueella koronapandemian jälkeen, joten tehtävämme liittyivät pääasiassa projektin uudelleenkäynnistämiseen ja yhteistyöhön etävapaaehtoisten kanssa. Teimme töitä sekä opettajien että rehtoreiden kanssa inkluusion ja hyvinvoinnin teemojen parissa. Aloitimme vapaaehtoisjakson tekemällä kouluilla tarvekartoitukset, joiden pohjalta etävapaaehtoiset valmistelivat koulutusmateriaalia. Lisäksi sain tavata monia yhteistyökumppaneita ja olla mukana ideoimassa projektin tulevaisuutta.
Vapaaehtoisten töiden lisäksi aikaa jäi lähialueiden tutkimiseen. Jerusalemin vanhan kaupungin kadut kiehtoivat erityisesti.
Tyypillinen päivä vapaaehtoisena oli yleensä jotain seuraavista: vierailu koululla tai yhteistyökumppanien luona, toimistopäivä Öljymäen toimistolla tai etäpäivä esimerkiksi materiaaleja suunnitellen. Työpäivät olivat vaihtelevia ja työtä sai tehdä omannäköisellä otteella. Yksi lempipäivistäni oli vierailu paikalliseen yliopistoon, jossa sain tavata opettajaksi opiskelevia ja pitää heille interaktiivisen luennon suomalaisesta inklusiivisesta koulutusjärjestelmästä.
Vapaaehtoisjaksoni merkittävin onnistumisen oli luottamuksen rakentaminen koulun henkilökunnan kanssa, sillä koen sen luovan pohjan tulevien vapaaehtoisten työlle kouluissa. Lisäksi tiimimme loi uutta, opettajien osaamista ja hyvinvointia tukevaa materiaalia, jota opettajat ja tulevat vapaaehtoiset voivat tulevaisuudessa työssään hyödyntää.
Monet arkiset asiat hoidettiin eri tavalla kuin Suomessa. Paikallisella kauppakadulla oli omat kojut leipomotuotteille, tuoretuotteille ja muille päivittäistavaroille.
Vapaaehtoisjakso Palestiinalaisalueella oli merkittävä niin ammatillisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Se tarjosi ihanat kollegat, mielenkiintoisen ympäristön sekä mahdollisuuden tutustua palestiinalaiseen koulutusjärjestelmään. Paikallisten koulujen henkilökunnan tukeminen tuntui merkitykselliseltä, sekä palestiinalaisten tarinoiden kuuleminen tärkeältä ja maailmaa avartavalta.
Huijarisyndrooman väistyttyä hahmottui oman ammattitaidon vakaus ja ymmärrys siitä, että omalla, tavallisen suomalaisen opettajan kokemuksella, on annettavaa palestiinalaisille kollegoille, ja heillä myös minulle.
Opettajana pysähdyin usein pohtimaan sitä, miten universaaleihin tarpeisiin koulutusjärjestelmä ympäri maailmaa vastaa ja toisaalta, miten paljon konteksti koulutuksen järjestämiseen vaikuttaa. Vaikutuin kerta toisensa jälkeen opettajien kertoessa oppilaille koulutuksen olevan avain ympäristön muuttamiseen sekä siihen, että globaali yhteisö kuulee palestiinalaisten elämästä miehityksen alla.
Voinkin siis lämpimästi suositella Opettajan ilman rajoja -vapaaehtoisjaksoa niille seikkailumielisille koulutuksen ammattilaisille, jotka haluavat tukea kollegoiden työtä, uusia ammatillisia haasteita ja kokemuksen ammattitaidon hyödyntämisestä luokkahuoneen ulkopuolella.
Demi Blom
kotitalouden ja terveystiedon opettaja
Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoinen Palestiinalaisalueella
Palestiinalaiskoulun resurssihuoneen materiaaleja.
Vanhan kaupungin arabiosan sisäänkäynti, Damascus-portti, oli aina täynnä elämää.
